Kodeissa on nykyään valtava määrä laitteita, joiden hallitsemiseen saattaa olla aivan liian monta kaukosäädintä – yleensä tietenkin vielä hukassa. Yksi mahdollisuus kaaoksen hallitsemiseksi on yleiskaukosäätimen hankinta. Yleiskaukosäätimen avulla voi ohjata jopa yli kymmentä kodin viihdelaitetta. Ennen kuin yleiskaukosäätimellä pääsee ohjaamaan sujuvasti kaikkia laitteita, täytyy se kuitenkin opettaa toimimaan yhdessä kohdelaitteen kanssa ja tämä jää monesti vempaimen hankinnassa kipupisteeksi. Haastavin osuus on kaukosäätimen ottaminen käyttöön, sillä sisäänajosta ei ole tehty helppoa. Kaukosäädintä hankkiessa kannattaa ottaa huomioon myös laitteiden ikä, sillä yleiskaukosäädin ei toimi kunnolla liian vanhojen laitteiden kanssa. Malleja on tarjolla monen sadan euron kosketusnäytöllisistä ohjainkeskuksista aina kympin peruslaitteeseen.

Testissä neljä eri tyyppistä laitetta

Otaniemen teekkarit testasivat neljää yleiskaukosäädintä ja arvioivat niiden laadun lisäksi mm. helppokäyttöisyyttä. Hintarajaksi asetettiin 60 euroa. Kolme kaukosäädintä oli hinnaltaan 40 – 90 euroa ja halvin noin 25 euroa. Logitech Harmony 650 maksaa 89,95 euroa ja sillä voi ohjata parhaimmillaan 15 laitetta. One for All Smart Control 6+3 (URC 7960) maksaa 54,90 euroa ja siihen voi ohjelmoida viisi laitetta. Philipsin Perfect Replacement on hinnaltaan 24,90 euroa ja sen avulla voi hallita neljää laitettua. Thomson 8 in 1 (ROC8507) on hinnaltaan 39 euroa ja lupaa hallita kahdeksaa laitetta. Testiin otettavia kaukosäätimiä valitessa kaikkien myyjät lupasivat, että kaukosäädin toimii minkä tahansa merkin laitteen kanssa.

Yleiskaukosäädin on helpoin opettaa hallitsemaan laitteita automaattihaun avulla. Esimerkiksi Philipsin kaukosäätimessä automaattihaku toimii siten, että valmiustila-näppäintä pidetään pohjassa ja samalla kaukosäätimellä osoitetaan kohti kohdelaitetta. Kun kohdelaite sammuu, kaukosäädin on löytänyt muististaan oikean koodin. Tämä aiheuttaa haasteita mm. digiboksin kohdalla, sillä laitteen sammumiseen pitäisi reagoida saman tien tai koodi menee ohi. Digiboksin sammuminen kuitenkin kestää pidempään, joten laitteen kohdalla asentaja täytyy ennakoida hieman. Aina automaattihaku ei kuitenkaan toimi ja tällöin joutuu kaivamaan käyttöoppaasta erilliset numerokoodit ja syöttämään ne manuaalisesti kaukosäätimeen. Aina ei ole myöskään selvää, mitä koodia kuuluisi käyttää. Esimerkiksi Grundig-televisiolle on tarjolla 23 erilaista koodia ja oikea selviää vain kokeilemalla. Mikäli automaattihaku ei toimi eikä oikeaa koodiakaan löydy, täytyy kaukosäätimelle opettaa kohdelaite vieläkin työläämmällä tavalla. Tämä toimii siten, että vanha kaukosäädin asetetaan yhteyteen uuden kanssa ja komennot opetetaan näppäin kerrallaan.

Logitech hyödyntää ohjelmoinnissa tietokonetta

Muut kolme testattavaa kaukosäädintä noudattelivat edellä kuvattua prosessia, mutta Logitechin säädin ohjelmoidaan käyttämällä tietokonetta ja nettiyhteyttä. Paketissa on mukana asennusohjelma, joka ladataan koneelle. Sen jälkeen koneelle kirjataan, minkä merkkisiä laitteita kotoa löytyy. Logitechia ei voi ohjelmoida loppuun asti suomeksi. Se tarjoaa kuitenkin kolmea muuta monipuolisempia mahdollisuuksia, sillä kaukosäätimessä on mahdollista ottaa käyttöön erikoistoiminto, jonka avulla komentoja voi välittää samaan aikaan useammalle eri laitteelle. Tämä tarkoittaa sitä, että kaukosäädin on halutessa mahdollista ohjelmoida esimerkiksi siten, että äänenvoimakkuutta säädetään tv:stä ja kanavia vaihdetaan digiboksin kautta. Kaukosäädin toimii monipuolisesti eri laitteiden kanssa ja sillä saa yhdistettyä jopa PS4:n, mutta tämä vaatii erillisen tunnistimen konsoliin.

Testaajaryhmä valitsi voittajaksi Logitechinyleis nimenomaan tietokoneasennuksen mahdollisuuden takia. Toiseksi eniten pisteitä keräsi One for All ja kolmanneksi sijoittui Thomson 8 in 1, jonka selkeä LCD-näyttö keräsi kiitosta. Philipsin Perfect Replacement jäi viimeiseksi, mutta oli myös ostohinnaltaan halvin. Pisteissä otettiin huomioon ainoastaan helppokäyttöisyys, ei yleinen käytettävyys. Vaikka yleiskaukosäätimet ovat yleistymässä, niiden käyttöönottoon vaaditaan edelleen teknistä tietämystä.