Valokuvaharrastuksen edetessä myös kunnianhimo kasvaa ja monet pyrkivätkin kehittämään kuviensa laatua eteenpäin. Tässä vaiheessa mietitään usein uuden rungon tai objektiivien hankkimista, mutta erityisesti kuvien valotusta saa yllättävän paljon parannettua ulkoisen salamavalon avulla. Hyvälläkään kameralla ei saa otettua aina täydellisesti valaistuja kuvia, vaan ne vaativat aina lisäksi valoa tai juurikin salaman. Salaman käyttäminen ei vaikuta erityisen innostavalta ratkaisulta, jos kokemusta on ainoastaan kameran sisäisestä salamasta. Sitä kun ei saa suunnattua vaan salama räpsähtää suoraan kuvattavan kohteen suuntaan ja luo näin sekä voimakkaat varjot että varsin epäluonnollisen valaistuksen. Ulkoisen salaman etu onkin nimenomaan siinä, että sen saa asetettua enemmän kohteen sivulle ja suunnattua halutulla tavalla. Näiden kuvien kohdalla katsoja ei monesti edes huomaa, että niissä on käytetty salamaa.

Kameran oma kiinteä salama toimii melko hyvin silloin, kun kuvataan 50mm tai sitä pienempien polttovälien objektiiveilla. Kun siirrytään pidempiin polttoväleihin, kannattaa ehdottomasti siirtyä ulkoisen salaman käyttöön. Salamalaite onkin yksi valokuvaajan tärkeimmistä lisävarusteista, sillä sen teho on huomattavasti parempi kuin kameran oman salaman ja ulkoisen salaman avulla valo saadaan pehmeämmäksi. Erillisen salaman etuihin kuuluu myös se, että valoa ei tarvitse suunnata suoraan kohteen suuntaan vaan sen voi heijastaa esimerkiksi seinän tai katon kautta. Mitä suuremman pinta-alan kautta valo heijastetaan, sitä pehmeämmiksi varjojen reunat muuttuvat. Studiossa valokuvatessa turvaudutaan usein ns. kolmen valonlähteen valaistuksesta, jolla yleensä saadaan kohde kauniisti valaistua ja varjot pehmennettyä. Studiossa käytetään pääasiassa valoja. Ulkona yhtenä valonlähteenä toimii aurinko ja kahtena muuna salama. Yksikin salama auringon lisäksi usein riittää valaisemaan kuvan tasapainoisesti.

Ulkoiset salamat eivät ole erityisen kalliita, ainakaan kameratarvikkeiksi, ja käyttökelpoisia laitteita löytää alle satasella. Salamaa valitessa kannattaa kuitenkin tutustua hieman sen toimintaperiaatteisiin ja omaan kameraan, sillä tarjolla on hieman eri tyyppisiä vaihtoehtoja.

Jos kameraan on mahdollista liittää ulkoinen salamalaite (mm. kaikki uudemmat järjestelmäkamerat) kannattaa käyttää salamaa, joka kiinnitetään johdolla kameran runkoon. Muussa tapauksessa voidaan käyttää ns. orjasalamaa, joka tunnistaa kameran oman salaman välähdyksen ja välähtää samaan aikaan tämän kanssa. Yleisin liitäntä on ns. PC-liitäntä, joka on pieni rengas, jonka keskellä on piikki. Erittäin käyttökelpoinen ratkaisu on TTL-salama, joka on automaattisalama. Tällöin salamalaite ja kameran runko mittaavat automaattisesti tarvittavan valon määrän filmitasolta ja näin saadaan yleensä sopivasti valottuneita kuvia. TTL-salamaa on mahdollista säätää myös manuaalisesti, mutta yleensä automaattivalotus on niin kätevä, etteivät valokuvaajat tähän juuri jaksa ryhtyä. Kannattaa kuitenkin perehtyä salaman toimintaperiaatteisiin ja selvittää itselleen ohjeluku-termi, joka kertoo sen kuinka paljon valoa salaman välähdys tuottaa. Ohjeluvulla mitataan siis salaman tehoa.

Tavallisella kameraan kiinnitettävällä ulkoisella salamalaitteella saa myös kuvattua ja valotettua kuvia varsin luotettavasti, mutta niihin täytyy tehdä asetukset manuaalisesti. Tällöin kameran aukon avulla säädetään salaman valaiseman kohteen valoisuus ja suljinajalla ympäristön valoisuus. Tässä kannattaa käyttää apuna joko valotusmittaria, histogramminäyttöä tai tutkia tilannetta silmämääräisesti kameran LCD-näytöltä. Osassa salamalaitteita on valmiina valotusautomatiikka salamavalolle ja tällöin kameraan täytyy asentaa ainoastaan salaman antama aukko. Automaattisalama mittaa kohteeseen riittävän määrän valoa. Salamalaitteita valmistavat sekä kameravalmistajat että kolmannet osapuolet. Testien mukaan kameravalmistajien laitteet eivät mitenkään automaattisesti ole parempia, mutta yleensä kyllä merkittävästi kalliimpia. Kannattaa siis tehdä hieman taustatutkimusta valitsemasi salaman kohdalla. Osa laitteista toimii verkkovirralla ja osa paristoilla tai akuilla. Mieti siis ennen hankintaa, kuvaatko aina verkkovirran läheisyydessä vai tarvitsetko liikkuvamman version.